Sosiaalisen median 20-luku

Mahtavaa, kohta alkaa uusi vuosikymmen ja sitä myöten päästään tekemään uutta 20-lukua. Edellinen 20-luku olikin Euroopassa melkoista aikaa, kun opeteltiin uutta Euroopan tulemista sodan jälkeen ja saatiin vaikutteita myös Euroopan ulkopuolelta. Tuolloin ei kukaan olisi voinut kuvitella millaista maailmaa eletään nyt sata vuotta noiden aikojen jälkeen, eikä kukaan osaa kuvitellakaan mitä tapahtuu sadan vuoden päästä, hyvä kun tiedetään mitä parhaillaan tapahtuu.

Sosiaalinen media tuli 2010-luvulla elämäämme ja mullisti arkemme varsin täydellisesti. Sosiaalinen media yhdistettynä tekniikan etenemiseen nimenomaan älypuhelinten, niiden sovellusten ja kameran ja videokuvauksen suhteen ovat tuoneet niin paljon uutta elämäämme, että arki ennen älypuhelimia ja internettiä tuntuu olevan kaukaista historiaa, vaikkei siitä oikeasti ole kuin parikymmentä vuotta. Nyt elämä ilman älypuhelinta tai nettiä tuntuisi monesta jopa mahdottomalta.

Älypuhelin osa arkea

Ennen puhelin oli vain yksi laite muiden joukossa, mutta nykyään moni arkinen asia on entistä enemmän puhelimessamme ja puhelin mukanamme koko valveillaolomme ajan. Puhelin analysoi elämäämme, mittaa kaiken mitä teemme ja missä menemme ja tarjoilee satojen sovellusten kautta meille ohjeita elämiseen, miten elämme paremmin, pidempään….. what??? Onko elämämme oikeasti muuttunut tekniikan nyöreissä elämiseksi, emmekö enää osaa vain elää? Niin se taitaa ainakin länsimaisessa elämässä mennä. Kaikki ostaminenkin menee entistä enemmän internetiin ja mobiiliin eikä Suomessa voi enää edes mennä pelaamaan rulettia tai pokeria ravintolaan, koska ainoa vaihtoehto on oikea kasino tai nettikasino kuten – siihenkin kaikkeen voi tulla muutoksia 20-luvulla, mutta millainen 20-luku meille sitten on tulossa? Toisaalla meillä on entistä enemmän mahdollisuuksia tehdä vaikka mitä, mutta toisaalla kaikilla aloilla ja kaikelle tekemiselle on entistä enemmän sääntöjä ja asetuksia. Ennen esimerkiksi voit täysi-ikäisenä mennä tekemään töitä lähiravintolaan auttamaan tuttuja helposti, mutta nykyään siihen pitää olla erillisiä kursseja ja erilaisia työkortteja, joilla osoitetaan, että joku henkilö voi oikeasti tehdä tiettyjä töitä – että se siitä vapaudesta ja valinnanmahdollisuudesta.

Tuoko tulevaisuus vapauden?

Tekniset kehitysaskeleet ovat antaneet meille pääsyn laajan tietomäärään, jopa niin laajaan, että meille ei ole oikeasti opetettu lukemisen yhteydessä lähdetietojen kriittistä tarkastelua – joten sosiaalisessa mediassa kaikki mahdollinen kirjoittelu voi lähteä laukalle, vaikkei sillä olisi mitään todellisuus pohjaa. Ihmiset eivät enää mieti ajan kanssa, vaan asioihin puututaan ja niitä kommentoidaan ajattelematta. Jokainen meistä näkee sen sosiaalisen median erilaisissa kanavissa. Toisaalla me kritisoimme valtiota ja vaikka mitä, mutta todellisuudessa emme ole kuitenkaan valmiita tekemään tarvittavia muutoksia omassa elämässämme, jotta kritisoimamme asiat oikeasti muuttuisivat.

Lisääntyvät erilaiset tutkimukset kertovat meille, että Euroopassa kaikenlaiset ohjeet, säädökset ja asetukset lisääntyvät vuosi vuodelta ja jokaiseen tekemiseen liittyy kohta useampia säädöksiä, eli jokaiselle tekemällemme teolla on olemassa se ns. oikea tapa. Tulevaisuus tuntuu olevan entistä säädellympi ja olemme menossa kohti niitä 80-luvun science fiction kirjallisuuden tulevaisuuden yhteiskuntia, joissa ihminen kuvittelee olevansa vapaa, mutta todellisuudessa hänellä ei ole yhtään omaa vapautta, vaan koko elämä ja sen kulku on pitkälti käsikirjoitettua, riippuen syntymäpaikastasi ja sukusi asemasta.

Sosiaalisen media kehitys

Jos sosiaalinen media oli aluksi vain yliopistojen käytössä, on se nyt eri kanavien kautta kaikkien käytössä joka päivä ja joka minuutti. Meillä on omat kanavamme työasioille ja ammattiasioille, sekä sitten vapaa-ajalle, itsellemme ja harrastuksille. On se sitten Facebook, Twitter, Instagram, Pinterest, YouTube, Twitch tai joku vähemmän tunnettu, valinnan varaa on niin paljon, ettei ihmekään, että entistä enemmän aikaamme kuluu erilaisten viestien vastailuihin ja niiden etsimiseen – ja vastaanottaja odottaa aina vastausta saman tien. Olet varmaan huomannut mitä tapahtuu, jos kaverisi laittaa sinulle, vaikka WhatsAp viestin, etkä huomaa syystä tai toisesta vastata siihen heti…

Uudet 5G verkot lupaavat meille entistä nopeammat yhteydet ja sitä myöten entistä laajemmat mahdollisuudet käyttää tietoa, kuvia, videota – mutta onko meillä sitten myös enemmän aikaa tehdä sitä kaikkea? Jo nyt elämämme pyörii sosiaalisen median ympärillä, voimmeko tarvita sitä muka vieläkin enemmän?

Suomalainen ostaa entistä enemmän mobiilisti

Mobiiliostaminen, mobiilinettailu kaikki mobiilius jatkaa kasvuaan myös ensi vuonna, kuten se on tehnyt kaikki nämä edellisetkin vuodet. Loogisestikin sen voi päätellä siitä, miten esimerkiksi pankit ovat ottaneet tai ovat ottamassa mobiilipankkejaan käyttöön ja työntävät asiakkaat pakosta asentamaan pankkien omia sovelluksia älypuhelimiin. Älypuhelimet olivat jo ennen pankkien siirtymää isossa osassa arkielämäämme, mutta jatkossa entistä enemmän. Voimme jo nyt maksaa ostoksemme puhelimella kuin pankkikortilla, ja netissä mobiilimaksaminen kasvaa kuukausi kuukaudelta.

Suomessa mobiilimaksamisen kasvulla on kyllä tilaa, sillä olemme mobiilimaksamisen määrissä naapureitamme kuten Ruotsia perässä selvästikin. Itse mobiilimaksamiseen Suomessa on kyllä paljonkin erilaisia vaihtoehtoja, mutta ehkä siinä se ongelman ydin onkin, kun vaihtoehtoja on paljon, yksikään niistä ei ole pystynyt nousemaan voittajaksi ja siten selkeäksi vaihtoehdoksi.

Ostamme tuotteita ja palveluita

Suomalainen ostaa paljon verkosta, niin Suomesta kuin pitkän matkan takaa Aasiasta. EU:n ulkopuolisiin ostoksiin lisätään usein tullikäsittely ja tullit, joka saattaa tulla monesti suomalaiselle ostajalle yllätyksenä, varsinkin kun ostos tehdään verkkokaupasta, joka näyttää suomalaiselta, mutta onkin oikeasti jossain muussa Euroopan maassa, mutta tuotteet tulevatkin Kiinasta. Tieto tästä toimitusmaasta saattaa kyllä löytyä nettisivulta, mutta ei kovin selvästi, joten ostajan harteille jää monien asioiden selvittäminen jo ennen ostamista. Ennen kaikkea kannattaa tarkistaa, minkämaalaisesta nettikaupasta on ostamassa tuotetta ja mistä maasta varsinainen tuote sitten Suomeen tulee,

Suomalaiset on viimeisten vuosien aikana siirtyneet myös rahapelaamisessa netti- ja mobiilipeleihin. Sielläkin pelaajan kannattaa olla tarkkana, että pelipaikka, jonka valitsee, on EU:n alaisella pelilisenssillä oleva kuten esimerkiksi kasino NetBet, joka toimii Maltan MGA:n pelilisenssillä. Vaikka pelaaminen on aina ollut Suomessa kioskien, kauppojen ja ennen kaikkea huoltamoiden perustoimintoja, on se vähitellen uuden pelaajasukupolven mukana siirtymässä entistä enemmän nettiin ja nimenomaan mobiiliin, jossa tarjolla on sovelluksien nopeat kanavat suoraan pelaamiselle.

Mobiilipelaamisessa suomalaisilla yrityksillä onkin ollut melkoisia tuhkimotarinoita aina Angry Birdseistä Supercellin Hay Day ja Clash of Clans-mobiilipeleihin. Näiden ja muutamien muiden mobiilipelien piti pelastaa Suomen vientiteollisuus, mutta ei kai kukaan oikeasti odottanut, että pelkästään peliteollisuus voisi Suomen tulevaisuuden pelastaa? Nämäkin yritykset ovat myyty muualle, ulos Suomesta. Naapuri Ruotsi on sitä vastoin samassa ajassa löytänyt yrittäjiä tuonne rahapelipuolelle, jonne on perustettu ja kasvatettu yrityksiä, jotka löytyvät Ruotsin pörssistä. Sama kehityskaari ei voi vielä toteutua Suomessa, koska suomalainen alan osaaminen pakenee pois Suomesta perustaakseen omia yrityksiään muihin Euroopan maihin, koska Suomessa niitä ei edes saa perustaa.

Mitä suomalainen ostaa verkosta

Uusimpien tilastojen mukaan suomalaiset ostavat eniten (euromääräisesti) netistä matkoja ja niihin liittyviä palveluita kuten lentoja ja majoituspalveluita. Kesällä tehtyjen tilastoselvitysten valossa jopa 71% suomalaisista tekevät näitä ostoksia jo mobiilisti. Omalla kotitietokoneella tehdään enää 29 prosenttia nettiostoksista. Vielä vuosi sitten tietokoneella tehtiin 44 prosenttia verkko-ostoksista. Matkustamisen jälkeen rahat menevät muotiin, vaatetukseen ja elektroniikkaan.

Samat tilastot kertovat myös karua totuutta suomalaisten ostokäyttäytymisestä. Jopa yli 40% suomalaisista verkko-ostajista tekee ostoksia kuukausittain ulkomaisilta sivustoilta, kun vastaava luku muilla Pohjoismailla on noin 30%. Suomalaiset verkkokaupat ovat siis jäämässä jalkoihin ulkomaisten tuottaessa 100% suomenkielisiä sivustoja, joilta on helppoa ostaa nopeasti, vaivattomasti ja mmobiilisti. Ainoa selkeä suomalainen kasvuala on päivittäistavarakauppa, joka kasvoi jo 2017 lähes 90% vuodessa ja kasvu jatkuu edelleen. Kasvua on nähtävissä myös isojen huonekalujen verkkokaupassa.

Tulevaisuuden ostaminen trendejä

Yksi mielenkiintoinen trendi on tulossa myös verkkokauppaan eli ns. webrooming ja showrooming eli ostaja voi tutustua tuotteeseen liikkeessä, mutta varsinainen tuote tulee suoraan kotiin verkkokaupasta. Tai tuotteeseen tutustutaan netissä, se tilataan liikkeeseen, josta se myös sitten noudetaan. Tässä tärkein trendi on se, että kaikki ostamiseen liittyvä aloitus tapahtuu verkossa. Kauppiaan tehtävänä tulevaisuudessa onkin saada tuo huomio netissä ja vaikka se ensimmäinen tilauskin sitä kautta, mutta sitten asiakas pitäisi saada vierailemaan kivijalkaliikkeeseen, missä olisi mahdollisuudet myydä lisätuotteita ja -palveluita.